maanantai 13. heinäkuuta 2015

Maailman parhaat sisarukset

Kuvassa pidän sylissä pientä nyyttiä äidin kanssa. Minun omaa pikkuveljeäni. Olen pettynyt, kun hän ei vielä kykenekkään leikkimään kanssani niin kuin setäni lupasi, mutta onnellinen suloisesta pikkuveljestä. Olen aina ollut huomion keskipisteenä nyt kaikki tuijottavat vauvaa. Suloista pientä vauvaa. Tulen mustasukkaiseksi, mutta ylpeänä esittelen kuinka pidän vauvaa sylissä.
Haluan veljeni nimeksi tulevan Santeri. Se on sopiva nimi vauvalle. Ristiäiset tulevat ja pojan nimeksi tulee Markus Santeri.

Olen mukana kun poika kasvaa. Kun menen ensimmäiselle luokalle kolme vuotias pikkuveljeni sotkee kirjani tussilla. Opettaja nauraa minulle.

Viisi vuotias pikkuveljeni osaa jo puhua. Hän odottaa innolla koulun alkua. Hän pakkaa joka päivä repun ja leikimme, että olemme koulussa.

9-vuotias pikkuveljeni on pahasti koulukiusattu. Hän on surullinen eikä enää se sama iloinen persoona. Hän itkee minulle huonoa oloaan ja minä resuan koulukiusaajille, mutta sitä ei saada loppumaan. Olen onneton pikkuveljeni puolesta. Koulukiusaaminen loppuu kuitenkin kiusaajien mentyä yläkouluun. Voidaan hengähtää veljeni kanssa.

Nyt 13-vuotias pikkuveljeni on kasvamassa teiniyteen. Hän sanoo asioita ilkeästi, haluaa omaa aikaa, kaverit on tärkeimpiä ei enää isosisko ja pelit on osa elämää.

Veljeni on teini-iästään huolimatta täydellinen veli, rakkain veli mitä ikinä voi toivoa ja olen onnellinen, kun minulla om juuri tuommoinen veli.
____

Huudan siskolleni, että odottaa minua, hän tiuskaisee takaisin, ettei ole aikaa. Juoksen niin lujaa, kuin ikinä jaksan, että pääsen siskoni vauhtia. Olen tuolloin 8-vuotias ja siskoni 15-vuotias.

Seison siskoni häissä. Olen onnellinen. Hän on löytänyt ihmisen, jonka kanssa elää. Pian olen siskoni pojan ristiäisissä. Poika saa nimekseen Jami. Hän on aivan ihana ja rauhallinen.
Käyn siskoni luona, huomaan kuinka välimme ovat parantuneet ja olemme läheisiä. Huomaan kuinka rakastankaan häntä.
____

Mielestäni siskoni on nukkunut tarpeeksi, jotta päätän lyödä häntä paistinpannulla päähän. Olen tuolloin kuusi vuotias. Siskoni hölmistyy ja pitää kättään päällään.

Olen siskollani yötä, me kokkaamme pitsaa ja nauramme yhdessä jutuille. Pitsasta tulee tulista ja hampaita purren syön sen. Rakastan näitä iltoja siskoni kanssa.

Pian olen ensimmäisen lapsen täti. Siskoni sai esikoisen. Olen ristiäisissä ja kuuntelen, kun lapsi saa nimeksi Miian. Kaunis nimi kauniille tytölle.

Olen ollut siskoni tukena ja yrittänyt parhaani auttaa. Siskoni on hyvin rakas ja tärkeä minulle. Hän tukee vaikeinakin hetkinä ja minä häntä.

Janika, Susanna ja Markus ootte rakkaita ja tärkeitä <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti